Ne eivät ehkä näytä kovin kauniilta, mutta hyvä uutinen on, että ne eivät ole kivuliaita eivätkä tarttuvia, ja ne ovat lähes aina hyvänlaatuisia ja vaarattomia. Useimmat varsiluomet eivät aiheuta epämukavuutta, mutta ne voivat olla kiusallisia (erityisesti jos ne ovat muiden näkyvillä tai uimakaudella!).
Mikä on varsiluomi?
Varsiluomi, eli akrokordoni, on pehmeä, helposti liikuteltava ihokieleke. Aluksi varsiluomet muistuttavat pieniä, litteitä nystyröitä iholla, jotka ovat kiinnittyneet vartaloon ohuella varrella. Jotkut pysyvät pieninä, mutta toiset jatkavat kasvuaan. Ne vaihtelevat kooltaan, muodoltaan ja väriltään (vaikkakin ne ovat useimmiten ihonvärisiä). Varsiluomet voivat esiintyä sekä yksittäin että ryhmissä.

Kuva: Varsiluomia kaulassa
Mukailtu lähteestä: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/b...
Ero varsiluomien ja syylien välillä
Varsiluomet ja syylät eroavat toisistaan 6 avainkohdassa:
- Ulkonäkö: Vaikka molemmat ovat ihonvärisiä ja vaarattomia, syylät ovat litteämpiä,3 kun taas varsiluomet ovat koholla.1
- Ilmaantumisikä: Syylät ovat yleisiä lapsilla, kun taas varsiluomet ovat yleisiä vanhemmilla aikuisilla.1,3
- Miltä ne tuntuvat: Syylät ovat karheita, kun taas varsiluomet ovat sileitä ja liikkuvia.1,3
- Missä niitä tyypillisesti esiintyy: Syyliä esiintyy käsissä ja jaloissa, kun taas varsiluomia esiintyy ihopoimuissa.1,3
- Tarttuvuus: Syylät johtuvat viruksesta ja ovat siksi tarttuvia, toisin kuin varsiluomet.2,3
- Syyt: Syylät johtuvat HPV:stä, kun taas varsiluomet johtuvat kitkasta.1,3
Ero varsiluomien ja luomien välillä
Vaikka kumpikaan ei ole tarttuvia ja ovat yleensä sileitä, luomet ovat yleensä pigmentoituneita, niistä voi kasvaa karvoja, eivätkä ne ole liikkuvia.1,4 Luomet kehittyvät usein elämän varhaisemmassa vaiheessa ja niitä voi esiintyä missä tahansa kehon osassa. Lisäksi jotkut luomet voivat olla perinnöllisiä. Useimmat luomet ovat vaarattomia, mutta jotkut voivat muuttua syöpäkasvaimeksi.4
Varsiluomet sen sijaan ovat yleensä ihonvärisiä (niistä ei kasva karvoja) ja ovat liikkuvia.1 Ne ovat yleisempiä vanhemmilla aikuisilla, niillä on tiettyjä esiintymispaikkoja kehossa (esim. kasvot, kaula, kainalot), ne johtuvat kitkasta ja ovat lähes aina hyvänlaatuisia.1
 
                     
                     
             
                 
                 
                 
                 
                 
                 
                 
                 
                 
                